Hengenvaaran Sibylla

Päiväkirja

23.5.2020 Kouluvalmennus Ratsastuskeskus Eevassa (Eedla)

Eino innostui lähtemään Haapavedellä Ratsastuskeskus Eevassa järjestettävään kouluvalmennukseen Sibyllan kanssa. Pakkasimme aamuvarhain autoon viisi hevosta ja neljä ratsastajaa varusteineen hevosautoon ja lähdettiin ajelemaan. Takapenkiltä kuului valtaosan matkasta hiljainen tuhina. Päästiin perille ja purettiin hevoset käyttöömme annettuihin tarhoihin hetkeksi jaloittelemaan. Syötiin pikainen lounas eväsretkimeiningeillä, kaivoimme kouluvalmennukseen osallistujille kaikki varusteet valmiiksi ja pyydystimme kouluratsumme. Sibylla päätti näyttää parastaan. Se juoksi karkuun, väisteli ja tuntui oikein härnäävän juoksemalla ihmisten läheltä, mutta kuitenkin niin kaukaa ettei sitä voisi saada kiinni. Luovutin itse ja jätin Einon yrittämään yksin. Todennäköisesti Eino onnistuisi ennemmin kuin minä. Kävelin autolle, kaivoin autosta taskuuni valmiiksi jo muutaman porkkanan. Olin lähdössä takaisin tarhoille houkuttelemaan Sibyllaa, mutta Eino kävelikin tamman kanssa jo vastaan. Vaikka oltiin vieraassa paikassa, Sibylla kävellä lantusteli Einon vieressä rentona, kaulaansa venytellen. Varustettiin Sibylla yhteistuumin, jotta Eino ehtisi ajoissa valmennukseensa.

Valmennusta piti kenttäratsastaja Eeva Kesola. Eeva oli meille kaikille uusi tuttavuus, mutta olin kuullut Eevasta paljon hyvää. Olin tyytyväinen, kun ehdin seuraamaan valmennusta myös itse hetkeksi. Valmennuksen teemana oli ”ponnekkuutta askeliin”. Alkulämmittely oli eri kokoisia ympyröitä ja loivaa kiemuraa sekä käynnissä ja ravissa. Pienessä päässäni mietin, että tätä ponnekkuutta Sibylla kyllä kaipaisikin. Meidän oman pikku-sipulimme liikettä ei voinut parhaalla tahdollakaan lennokkaaksi, hyvä kun puhua edes käynnistä ja ravista, eikä lampsimisesta. Näin, kuinka Einon posket alkoivat jo alkulämmittelyjen aikana punertamaan. Pojalle tulisi tunnin aikana todellinen hiki. Pikkuhiljaa, kovan työn saattelemana, Sibylla vaikutti heräävän tähän päivään ja vastaavan apuihin paremmin. Edelleenkin liikkuminen oli tosin aika verkkaista. Lämmittelyn jälkeen ratsukot jaettiin kahdelle ympyrälle, jossa tarkoituksena oli jatkaa käynnissä, ravissa ja laukassa sekä askelpituuden muutoksilla. Kuuntelin Eevan ohjeita ja mietin, että jos Einolla äsken punoitti posket, kohta poika valuisi hikeä, sillä tämä vaatisi Sibyllan kanssa ratsastajalta huomattavan paljon. Harjoitus alkoi ja kuten arvelinkin, siirtymiset askellajien välillä sujui ilman suurempia haasteita, mutta askelpituutta säätäessä Sibylla yleensä muutti myös koko askellajia. Eeva antoi Einolle hyviä vinkkejä, miten tämä voisi muuttaa omaa toimintaansa. Poika lähti koittamaan ja muutamien yritysten jälkeen jotakin loksahti paikalleen ja Sibyllaltakin löytyi eri askelpituuksia.

Vielä ennen loppupalautetta oli yksi tehtävä. Lyhyen sivun keskeltä käännyttäisiin pituushalkaisijalle. Pituushalkaisijalla pitäisi ratsastaa ensin pidennys, sitten lyhennys ja uudestaan pidennys. Halkaisijan toisessa päässä sai valita itse suunnan, mutta pitkällä sivulla tehtäisiin sama harjoitus päinvastoin, eli lyhennys, pidennys, lyhennys. Sibyllan hitaus avuille näkyi tässä tehtävässä erityisesti. Ensimmäisten yritysten aikana Sibylla ehti kerran pidentää ja lyhentää, mutta se kaivattu kolmas pituuden muutos ei mahtunut tulemaan ennen kuin piti valmistella kulman ratsastus. Eevan neuvoista huolimatta vaikutti siltä, että Sibyllan päivän vireellä harjoitus ei tulisi onnistumaan, mikäli mahdollisuutta ratsastaa suoraa ei olisi puolentoista kentän verran. Kertaalleen Eino sai onnistumaan muutaman askeleen pidennyksen vielä keskihalkaisijan loppuun, jonka jälkeen oli hyvä aloittaa loppuverryttelyt ja kuunnella Eevan palautetta. © Eedla S.

---

19.8.2020 Maastoestevalmennus

Päästessäni pellonlaidalle minua odottelikin jo punainen suomenhevonen ratsastajansa kanssa. Poika kertoi minulle hieman heidän taustoistaan, ennen kuin jatkoi että olisi myös jo lämmitellyt Sibyllaksi kutsutun tamman kanssa.

Pyysin Einoa keräämään tammansa ohjat ja hakemaan sen ensin hyvään käyntiin ja siitä raviin. Pojan hakiessa hyvää ravia ohjeistin tuon siirtämään Sibyllan laukkaan ja ohjaamaan tamman pienelle tukkiesteelle, jolla aloitettaisiin hyppääminen. Ensimmäinen lähestyminen ratsukolla oli ihan hyvän näköinen, vaikka Sibylla vaikuttikin olevan hieman hidas. Ohjeistinkin Einoa pyytämään tammaansa hieman reippaammaksi ja seuraavalla kerralla hyppy oli jo paremman näköinen. Eino sai ottaa Sibyllan kanssa vielä muutaman hypyn tukeille, ennen kuin siirryttiin sitten lisäämään tehtävään pieni mäntypysty.

Ennen kuin ratsukko lähti suorittamaan tehtävää ensimmäisen kerran, muistutin Einoa vielä siitä, että tuon tulisi ratsastaa tammaansa hieman eteenpäin esteiden välillä, jotta hyppy toisellekin esteelle voisi onnistua. Eino otti hienosti ohjeistuksesta kiinni ja ratsukon ensimmäinen suoritus kahdella esteellä oli suhteellisen sujuva. Parin seuraavan kierroksen aikana menoa saatiin edelleen sujuvammaksi ja rataan saatiin lisättyä aina muutaman kierroksen välein uusia esteitä siten, että lopulta ratsukko hyppäsi jo pientä rataa hyvällä tempolla.

Kun esteiden väleissä oleva laukka oltiin saatu kuntoon, pystyttiin loppuvalmennuksen aikana vielä hiomaan lähestymisiä sekä teitä hieman lisää ja näin ollen sulavoittamaan ratsukon menoa vieläkin enemmän. Eino otti ohjeet hyvin vastaan ja osasi muokata omaa tekemistään ohjeistuksen perusteella, joten edistys oli välillä hyvinkin nopeaa ja hetkittäin oli myös sellaisia pätkiä, joissa ei tarvinnut edes kertoa muutosehdotusta, enenn kuin nuori oli tajunnut sen jo itse ja korjasi menoaan. Viimeisen onnistuneen kierroksen jälkeen lopetimme valmennuksen siihen ja annoin ratsukolle loppupalautteen samalla kun Eino antoi tammansa hieman vielä ravailla. © Minni

---

27.3.2021 Estevalmennus Rowan Parkissa (Eedla S.)

Eino osallistui estevalmennukseen Rowan Parkissa. Ryhmävalmennuksessa oli neljä ratsukkoa, kolmen suomenhevosen lisäksi porukasta ulkonäöllisesti erottui selkeästi tobiano täysiverinen. Einon ja Sibyllan valmennus sujui oikein mallikkaasti ja poika pärjäsi tammansa kanssa myös muutoin ilman ongelmia. Äitinä minun tehtäväkseni lähinnä jäi kuskin ja yleisön rooli. Taluttelin Sibyllaa pihalla sen hetken, että Eino sai vaihdettua omat varusteensa ja kun poika tuli luoksemme kypärän hihnaa kiinnitellen, autoin hänet selkään sekä saatoin maneesin ovien sisäpuolelle ennen kuin siirryin katsomoon.

Eino alkoi lämmitellä Sibyllaa itsenäisesti. Vieras paikka sai Sibyllan terävöitymään ja se oli hyvin pohkeen edessä alusta saakka ja päristeli omalla moottorillaan rennon oloisena. Eino pääsi hieman poikkeuksellisesti jopa jarruttelemaan tamman menoa. Lämmittelyn jälkeen Oliver aloitti valmennuksen pitämisen. Ensimmäisenä Oliver jakoi ratsukoille suoritusvuoron ja Eino olisi Sibyllan kanssa aina toisena. Ensimmäinen tehtävä oli ratsastaa vasemmassa kierroksessa pääty-ympyrällä olevalle turkoosille pystylle. Pysty oli pieni, 40cm, lämmittelyeste ja sille tultiin ravilähestymisellä. Esteen päältä piti nostaa laukka ja jatkaa vasemmalla laukalla ympyrä loppuun ennen kuin pitkällä sivulla siirryttiin ravin kautta käyntiin. Ensimmäisellä kerralla Einon ja Sibyllan suoritus näytti tasapainoiselta, mutta ponnistuspaikka ei ollut oikein hyvä. Ratsukko kuitenkin kiipesi esteen ylitse, mutta esteen jälkeen Sibylla jatkoi ristilaukassa. Eino korjasi laukan ravin kautta ja jatkoi tehtävää. Toinen yritys onnistuikin jo paremmin. Toisen yrityksen jälkeen Oliver ohjeisti uuden tehtävän.

Maneesin pitkällä sivulla oli puomeista ja esteistä tehty jumppasarja. Esteet olivat yhä pieniä. Jumppasarja hypättiin kumpaankin suuntaan kahdesti. Ensimmäisellä kerralla Eino oli epävarma lähestymisestä, mutta Sibylla kokeneena konkarina korjasi pojan virheet ja Einon tehtävä oli vain pysyä hypyissä mukana häiritsemättä tammaa. Onnistumisen myötä myös Eino sai itsevarmuutta ja toiset suoritukset onnistuivat molemmilta tasapainoisesti. Jumppasarjojen jälkeen valmennus siirtyi pieniin radan pätkiin. Ensimmäisenä tehtävä oli hypätä kentän toisesta päästä pieni punainen pysty, jatkaa lävistäjällä olevalle sarjaesteelle ja siitä alkulämmittelyissä mukana olleelle turkoosille pystylle. Eino ja Sibylla lähtivät matkaan ensimmäisen ratsukon suoritettua oman osansa. Pysty sujui hyvin, mutta sarjaesteellä Einon tasapaino heilahti ja sarjan toisen osan aikana poika menetti jalustimet jalastaan. Eino sai kaarteen aikana korjattua itsensä satulaan ja hypättyä vielä tehtävään kuuluvan pystyn. Oliver antoi Einolle ohjeita niin paremman reitin hakemisesta kuin esteistunnastakin. Eino käveli ohitseni ja huokaisi syvään. Toinen yritys samalla tehtävällä alkoi jälleen lupaavasti pystyltä. Huomasin Einon jännittyvän sarjaa lähestyttäessä, Sibyllan ponnistuspaikka oli huono ja se tiputti A-osasta ylimmän puomin etujaloillaan. B-osalle tultaessa kummankin tasapaino, ajoitus ja sijoittuminen olivat heikkoja ja Sibylla koki paremmaksi vaihtoehdoksi olla jatkamatta toisen osan yli. Eino sai pidettyä tamman kaulasta kiinni niin, ettei kiellon seurauksena tullut kuitenkaan alas. Oliver antoi ohjeita ja kehotti Einoa henkäisemään ennen uutta yritystä oikein syvään. Eino ja Sibylla tulivat sarjan tällä kertaa onnistuneesti ja turkoosin pystyn jälkeen näin pojan kasvoilla hymyn onnistumisen johdosta.

Tehtävä vaikeutui jälleen hieman. Uusi radan alku alkoi turkoosista esteestä, johon äsken lopetettiin. Esteeltä jatkettiin lävistäjällä olevalle kolmen esteen sarjalle, jonka jälkeen toiselle lävistäjälle kaksiosaiselle sarjalle. Sarjan jälkeen ei jatkettu enää uralle saakka vaan käännettiin pinkeistä puomeista tehdylle trippelille. Eino ja Sibylla aloittivat. Ennen tehtävälle siirtymistä Eino laukkasi yhden laukkaympyrän, jolla haki hyvän, tasaisen rytmin laukkaan. Tämän jälkeen poika lähestyi ensimmäistä estettä ja ohjasi tammaansa keskittynein ilmein. Rata onnistui hyvässä tasapainossa ja esteiden välillä Eino pystyi kuuntelemaan Oliverin antamia ohjeita. Trippelin jälkeen pojan kasvoilla oli leveä hymy ja Eino taputti Sibyllan kaulaa kaksin käsin.

Viimeisenä tehtävänä oli hypätä rata, joka yhdisti kaiken valmennuksen aikana hypätyn. Oliver kertoi radan ja Eino katseli tarkasti edellisen ratsukon etenemistä. Vuoronsa tullessa Eino nosti laukan ja lähestyi punaista pystyä vasemmassa kierroksessa, josta matka jatkui kaksiosaiselle sarjalle. Aiemmin vaikeuksia tuottanut sarja sujui moitteitta ja Eino ohjasi Sibyllan päättäväisesti jumppasarjalle. Jumppasarjalla Einon tasapaino hieman heilahti, mutta poika sai sen korjattua ennen sarjan päätöstä. Jumppasarjalta matka jatkui linjalle, jossa ensin ylitettiin pinkki pysty ja siitä kolmen askeleen päästä 90 senttimetriin nostettu trippeli. Trippelin jälkeen lävistäjällä oleva kolmiosainen sarja ja sarjalta jatkettiin radan korkeimmalle, metrin korkeudella olevalle turkoosille pystyesteelle. Hypyn jälkeen Eino ratsasti ympyrän loppuun ja taputteli hyväntuulisena tamman kaulaa. Rata oli mennyt mainiosti ja valmennus kaiken kaikkiaan erinomaisesti.

Eino siirtyi loppuverryttelyihin ja ratsasti Sibyllan ensin ravissa mukavan pyöreäksi ympyröitä hyödyntäen, jonka jälkeen antoi pitkällä ohjalla tamman venyttää kaulaansa pidemmäksi. Käyntiin siirtymisen jälkeen Eino heitti jalustimet jalastaan ja ratsasti pitkin ohjin käyntiä. Ennen kotimatkaa kylmäsimme Sibyllan jalat, juotimme sille mash-veden ja lastasimme sen loimitettuna traileriin syömään heiniä. Onneksi tamma oli kokenut matkustaja ja sen vetäminen trailerissa oli helppoa.